Harva lapsi tietää, millaista on palkanlaskijan työ. Vielä harvempi tunnustaa palkanlaskentaa unelma-ammatikseen lapsena. Mirella Salosen tarina on kuitenkin toisenlainen. Hänkään ei lapsena tiennyt, mitä palkanlaskija tekee. Siitä huolimatta jo lapsena hän ilmoitti äidilleen haluavansa palkanlaskijaksi.

– Olen koulutukseltani tradenomi. Valmistuin vuonna 2020 ja erikoistuin jo silloin palkkahallintoon. Olen itseasiassa jo ihan pienenä äidille sanonut, että minä haluan palkanlaskijaksi, vaikka en edes tiennyt mitä työ on, Salonen naurahtaa.

Rakkaus palkanlaskentaan ei ainakaan hellittänyt vuosien saatossa, kun Salonen oppi mitä työ todellisuudessa on. Ensimmäisestä kesätyöstä asti hänelle on ollut selvää, että lapsuuden intuitio alanvalinnasta oli oikea.

– Huomasin heti silloin, kun ensimmäistä kertaa pääsin kesätöihin palkanlaskentaan, että olen oikealla alalla. Tiesin, että tää on ihan mun juttu.

Salonen on aina ollut poikkeuksellisen intohimoinen ja innostunut työstään. Toisinaan ehkä hieman liiankin innostunut, sillä välillä palkanlaskentaan liittyvät asiat ovat vallanneet vapaa-aikaakin. Tämä ei kuitenkaan Salosta ole haitannut.

– En tiedä mikä siinä on, mutta minä tykkään lukea työehtosopimuksia. Tykkään miettiä, että miten se menee oikein ja miten sitä tulkitaan. Sillon kun aloitin palkanlaskennassa, saatoin jopa vapaailtoina lukea TES:a ihan vaan sen takia, että minua kiinnosti tietää miten asiat menevät ja miten niitä pitäisi tulkita.

Mahdollisuudet uuden oppimiseen rajattomat

Talenomille Salonen päätyi syyskuussa 2020 ystävän suositeltua firmaa hänelle. Talenom ei ollut hänelle yrityksenä tuttu, mutta kaveri kehui itse viihtyvänsä Talenomilla.

– Jo parin päivän päästä siitä, kun olin laittanut hakemuksen, minulle soitettiin, että tulenko haastatteluun. Olin aivan innosta piukeana ja sanoin, että tottakai tulen. Päästyäni Oulun toimistolle, ihmettelin, että tämähän iso paikka. Täällä on viisi kerrosta pelkkiä Talenomin työntekijöitä. Olin aivan, että vaau, Salonen muistelee nauraen.

Haastattelun jälkeen Salonen oli aivan myyty. Hän ei olisi malttanut odottaa, että pääsee työskentelemään Talenomille.

– Koko ajan haastattelusta asti vain odotin, että pääsisinpä tänne töihin. Ei ollut kyllä epäilyksiä missään vaiheessa, Salonen toteaa vilpittömästi.

Talenomilla Salonen hyppäsi raksayksikköön, jossa hän toimi palkanlaskijana reilun parin vuoden ajan. Palkanlaskennassa Salosta motivoi erityisesti jatkuva oppiminen. Talenomin kokoisessa organisaatiossa omaa osaamista voi kehittää monella tavalla, esimerkiksi erilaisten koulutusten muodossa. Salonen itse suoritti syksyllä PHT-tutkinnon, jonka Talenom tarjoaa halukkaille työntekijöilleen.

– Jokainen päivä on erilainen ja aina oppii uutta. Palkanlaskennassa mahdollisuudet kehittää omaa ammattitaitoaan ovat aivan älyttömät. Aina vaan tulee uusia juttuja, Salonen hämmästelee.

Palkanlaskijasta kouluttajaksi

Salosen innostus palkanlaskentaa kohtaan näkyi myös siinä, että hän oppi ja sisäisti asioita nopeasti. Raksatiimissä työskennellessään hän neuvoi ja tuki mielellään kollegoitaan haastavammissa työtehtävissä. Hän oppi nopeasti käyttämään palkanlaskennan uusia järjestelmiä, joka entuudestaan lisäsi Salosen mentoroivaa roolia. Kun taloon tuli uusia palkanlaskijoita, hän kiinnostui myös palkanlaskijoiden perehdytyksen muotoilusta.

– Tykkäsin todella paljon auttaa ja neuvoa. Huomasin, että tietyissä asioissa meillä oli puutteita siinä, miten varmistamme uusille palkanlaskijoille hyvän perehdytyksen. Kun itse koin, että edellisessä työpaikassani sain niin hyvän perehdytyksen, niin otin sitten paljon oma-aloitteisesti vastuuta uusien henkilöiden perehdyttämisestä raksatiimissä. Tein perehdytyssuunnitelmat ja laskin palkkoja uusien henkilöiden kanssa, Salonen kertoo.

Kun Talenomilla sitten aukesi paikka palkanlaskennan kouluttajana, Salonen halusi ehdottomasti hakea paikkaa. Vähemmän yllättäen hän tulikin valituksi tehtävään. Samalla toteen tuli myös toinen nuoruuden uraunelma.

– Sinänsä hauskaa, että toinen nuoruuteni haaveammatti oli opettaja. Nyt teen myös opettamista joka päivä työkseni Talenomilla, Salonen naurahtaa.

Salonen on viihtynyt kouluttajan roolissa erinomaisesti, sillä siinä hän saa auttaa muita ja samalla haastaa itseään monimutkaisemmilla toimeksiannoilla. Välillä hänellä kuitenkin on ikävä palkanlaskijan työtä.

– Välillä on vähän haikeaa, ja välillä mietin, että pääsisipä laskemaan palkkoja. Kerran raksatiimissä oli todella kovaa kiirettä, niin pääsin laskemaan sinne yhdet palkat, ja ai että olin kikseissä siitä. Olen koettanut miettiä asiaa sen kautta, että tässä tehtävässä pääsen kehittymään enemmän. Palkanlaskenta sujui minulta jo kuin vettä vaan, joten oli hyvä saada vähän haastetta. 

Perehdytystä ja mentorointia

Salosen nykyinen työnkuva sisältää perehdytykseen liittyviä asioita ja muiden palkanlaskijoiden tukemista. Kouluttajien tehtävänä on olla palkanlaskijoiden tukena hieman haastavammissa asiakastapauksissa, joissa palkanlaskijalle ei saman tien ole selvää, miten tilanteessa tulisi edetä. Salonen ja Talenomin palkanlaskennan toinen kouluttaja Hanna auttavat palkanlaskijoita joka päivä klo 12–15 palkanlaskijoiden klinikalla.

– Klinikalle palkanlaskijat voivat tulla kysymään apua tai tukea haastavampiin ongelmiin ja toimeksiantoihin. Minun tehtäväni siellä on auttaa ja mentoroida heitä. Varsinkin uusille on tosi hyvä, että klinikalle voi tulla jos omalla toimialatiimillä on kiireistä, Salonen kertoo.

Klinikalla on ollutkin melkoinen hulina. Kouluttajat ovat vastikään alkaneet kirjaamaan klinikan kävijämääriä ylös, ja heti ensimmäisenä päivänä klinikalla kävi palkanlaskijoita etsimässä tukea yli 30 eri palkanlaskentatilanteeseen. Tuona päivänä klinikka oli auki kuusi tuntia.

Esimerkiksi kesäisin klinikalla käy paljon kesätyöntekijöitä kokeneempien palkanlaskijoiden lisäksi. Monet haasteet Salonen pystyy ratkaisemaan heti, mutta joskus hänkin joutuu turvautumaan verottajan apuun.

– Yleensä ongelmia pystyy ratkaisemaan siinä hetkessä, mutta joskus pitää esimerkiksi verottajalta varmistella miten tilanteessa pitäisi toimia. Sitä varten olemme kuitenkin siellä, että voimme juuri tällaisissa erityistilanteissa kertoa, mistä kannattaa lähteä liikkeelle ja miten seuraavaksi edetään.

Klinikka on saanut valtavasti hyvää palautetta, ja vastaavaa konseptia tullaan todennäköisesti lähiaikoina kokeilemaan myös muilla Talenomin toimialoilla.

– Klinikka on saanut todella hyvää palautetta. Välillä kävijöitä on todella paljon sekä linjojen kautta että livenä, joten emme aina ehdi samana päivänä ratkaisemaan kaikkia tilanteita. Tämän vuoksi vuoksi klinikka on avoinna joka päivä, jotta haastavien asioiden kanssa voi tulla seuraavana päivänä uudelleen, Salonen päättää.