Kysytkö työkaverilta apua ilman pelkoa siitä, että vaikutat osaamattomalta?Kerrotko keskeneräisen idean, vaikka et ole vielä varma, onko se hyvä?Myönnätkö tehneesi virheen ilman huolta siitä, että sinua syyllistetään tai nolataan?

Jos vastasit näihin kyllä, työskentelet todennäköisesti työyhteisössä, jossa vallitsee psykologinen turvallisuus.

Se nimittäin tarkoittaa, että työyhteisössä on turvallista olla oma itsensä, kysyä, kyseenalaistaa, oppia ja tehdä virheitä. Se ei tarkoita sitä, että kaikesta ollaan samaa mieltä tai että vaatimustaso olisi matala. Ennemminkin päinvastoin. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä voidaan käydä myös vaikeita keskusteluja, koska luottamus kantaa niiden yli.

Tutkimusten mukaan psykologinen turvallisuus lisää oppimista, yhteistyötä ja työhyvinvointia. Kun ajatuksia ja huolia uskalletaan tuoda esiin, ongelmiin voidaan tarttua ajoissa ja uusia ratkaisuja syntyy. Virheistä voidaan oppia sen sijaan, että niitä pelättäisiin tai pyrittäisiin peittelemään.

Saman havainnon olemme tehneet myös omassa työyhteisössämme. Henkilöstötutkimuksissamme kaikkein tyytyväisimpiä tiimejä yhdisti avoin ilmapiiri, jossa uskallettiin pyytää apua, koettiin tulevansa kuulluiksi, pystyttiin myöntämään virheitä, kertomaan keskeneräisistä ajatuksista ja tuomaan esiin myös eriäviä näkemyksiä. Pyrimme oppimaan näiltä tiimeiltä parhaita käytäntöjä ja vahvistamaan niitä koko työyhteisössämme. Johtamislupauksemme on myös yksi tapa tukea tällaisen kulttuurin rakentumista.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että psykologinen turvallisuus rakentuu tai murenee usein aivan pienissä hetkissä? Se, miten reagoimme työkaverin kysymykseen, virheeseen tai eriävään mielipiteeseen, voi ratkaista sen, uskaltaako hän avata suunsa myös ensi kerralla. Siksi on hyvä pohtia, rakennammeko omalla toiminnallamme psykologisesti turvallista työyhteisöä.

Voiko psykologista turvallisuutta olla liikaa?

Joskus psykologinen turvallisuus ymmärretään väärin. Se ei tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi olla samaa mieltä, ettei palautetta saisi antaa tai että tavoitteita laskettaisiin. Psykologinen turvallisuus ei ole mukavuusalue, vaan rohkeutta käydä myös haastavia keskusteluja toisia kunnioittaen.

Turvallinen ilmapiiri ja korkeat odotukset voivat kulkea, ja niiden kuuluukin kulkea, käsi kädessä. Itse uskon, että parhaimmillaan psykologinen turvallisuus mahdollistaa myös korkean vaatimustason. Kun epäonnistumista ei tarvitse pelätä, uskaltaa yrittää enemmän, haastaa ajattelua ja tavoitella parempaa!

Uskallatko sinä olla oma itsesi työyhteisössäsi? Ja ennen kaikkea, annatko omalla toiminnallasi saman mahdollisuuden myös muille?

Lähteet

Edmondson, A. C. (2019). The Fearless Organization: Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth.